Psykologin tutkimus lapselle kannattaa, kun sille on selkeät perusteet. Tässä tekstissä Punoksen psykologi Arimo Kerkelä pohtii, kuinka psykologisesta tutkimuksesta voi hyötyä mahdollisimman paljon.
Koulupsykologin tutkimukset, oppimisvalmiuksien arviointi, kognitiiviset testit… Psykologin tutkimukset ovat kiinteä osa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien psykologien arkea. Parhaimmillaan psykologiset tutkimukset tarjoavat merkittävää uutta tietoa ja helpottavat tuen järjestämistä lapselle.
Kaikki tutkimukset eivät kuitenkaan ole yhtä arvokkaita, eivätkä tutkimus ole aina oikea ratkaisu. Tässä tekstissä pohdin, milloin psykologin tutkimus lapselle kannattaa, ja kuinka tutkimuksella voi auttaa mahdollisimman paljon.
Milloin psykologin tutkimus lapselle on tarpeen?
On tärkeää ymmärtää, kuinka suuresta työstä psykologin tutkimuksessa todella on kysymys. Esimerkiksi hyvin tavanomainen koulupsykologitutkimus vie psykologilta aikaa usean kokonaisen työpäivän verran. Lisäksi tutkimuksen palaverit ja muut vaiheet sitovat myös muita työntekijöitä, kuten opettajia ja erityisopettajia.
Psykologin tutkimus on siis hyvin työllistävä prosessi, jota ei tulisi koskaan tehdä kevyin perustein.
Tutkimusta ei kannata aloittaa ennen muita tukitoimia. Usein edellytetäänkin, että oppimiskykyä arvioiviin psykologitutkimuksiin voidaan ohjata vasta sitten, kun tehostetun tuen päätös on tehty. Myöskään esimerkiksi ADHD-piirteiden arviointia on vaikea tehdä luotettavasti, jos lapsen arkirytmi, kuten syöminen ja nukkuminen, eivät ole kohtuullisella tasolla.
On tärkeää myös selvittää, mitä tutkimuksia on tehty aiemmin, ja mitä seurauksia tutkimuksilla on ollut. Voi esimerkiksi olla, että lapsen haasteita on kartoitettu kattavasti jo aiemmin, mutta kerätyt tiedot eivät ole siirtyneet käytäntöön.
Omassa työssäni opiskeluhuollon psykologina olen kokenut, että noin puolet psykologitutkimuksista tarjoavat vain vähän uutta tietoa. Usein lapsen opettajilla ja vanhemmilla on jo hyvä käsitys siitä, mitä lapsen vahvuudet ja haasteet ovat.
Aina psykologi ei kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, mitä tutkimuksia tehdään ja millä perustein. Tällöinkin on pyrittävä siihen, että tutkimuksesta on mahdollisimman paljon apua – lähtökohdista riippumatta.
Miten tutkimuksella voi auttaa?
Psykologin tutkimus lapselle auttaa erityisen paljon, kun se nivoutuu laajempaan kokonaisuuteen. Tutkimuksen ja sen tulosten tulee tavoittaa lapsen huoltajat ja hänen kanssaan työskentelevät aikuiset. Jo ennen ensimmäistä tutkimuskäyntiä on hyvä keskustella siitä, mitä tutkimukselta odotetaan ja toivotaan.
Usein yksi tutkimuksen tärkeimmistä seurauksista on se, että tutkimus tuo saman pöydän ääreen useita lapsen kanssa toimivia henkilöitä. Jos esimerkiksi vanhemmalla ja opettajilla on ollut eri käsitys lapsen ongelmista, niin yhteispalaverit voivat auttaa eri osapuolia ymmärtämään toisiaan.
Tärkeää on myös muistaa, että lapsen psykologisen tutkimuksen keskiössä on lapsi itse. Lapsi ei ole vain tutkimuksen kohde, vaan myös sen aktiivinen osallistuja, jota ei tule sivuuttaa. Lapsen kanssa tulee keskustella tutkimuksesta riittävän selkeästi ja niin, että myös lapsella itsellään on tilaisuus jakaa ajatuksiaan.
Mukailen omassa psykologityössäni paljon hoidollisen arvioinnin (eng. Therapeutic Assessment) menetelmiä. Stephen E. Finnin ja hänen kollegoidensa toimintamalli korostaa sitä, kuinka myös psykologin tutkimukset ja arvioinnit voivat olla auttavia ja hoitavia. Esimerkiksi tutkimustulosten ja niistä nousevien vahvuuksien yhteinen läpikäynti voi auttaa lasta, jolla on ollut liian kielteinen käsitys omista taidoistaan.
Käytännön vinkkejä toimivaan psykologiseen tutkimukseen
Kynnys psykologitutkimukseen on aina korkea. On hyvä miettiä, onko tutkimukselle vaihtoehtoja, joista voi olla enemmän apua vähemmällä vaivalla.
Tutkimuksen tavoitteet tulee miettiä huolella. Eri osapuolten kanssa kannattaa keskustella siitä, mitä tutkimukselta odotetaan ja toivotaan.
Pelkät testipisteet eivät kerro kaikkea, vaan psykologi arvioi aina myös kokonaisuutta. Vastausten vaihtelut voivat kertoa myös muusta kuin mitattavasta asiasta. Esimerkiksi kynänkäytön haasteet voivat heikentää prosessointinopeuden tuloksia, ja itse olen ollut tilanteessa, jossa yksittäiset kielellisen päättelykyvyn tehtävien vastaukset viittasivat autismikirjon piirteisiin.
Tutkimuskäynnit ovat hyvä tilaisuus lapsen kanssa keskusteluun. Lapsen kanssa voi käsitellä tämän haasteita sekä käydä läpi tutkimusprosessia lapsen ymmärtämällä tavalla.
Lapsi ja tämän lähellä olevat aikuiset ovat lapsen arjen asiantuntijoita. Tätä osaamista kannattaa hyödyntää, kun mietitään mikä lasta voisi auttaa.
Tutkimus tarjoaa tilaisuuden ennakko-odotusten testaamiseen. Esimerkiksi ennen tulosten läpikäyntiä voi kysyä lapselta ja aikuisilta, millaisia tuloksia nämä ovat odottaneet. Kun tuloksia käsitellään keskustellen, ne myös jäävät paremmin mieleen.
Tutkimustuloksissa on hyvä keskittyä olennaiseen. Ennen loppupalaveria ja sen aikana voi miettiä 2-3 asiaa, jotka tutkimuksesta haluaa seuraavan tai jäävän mieleen.
Psykologin kannattaa välttää ammattislangia ja miettiä, kenelle viestit on suunnattu. Tutkimuksen yhteenvedon tulee olla riittävän lyhyt ja selkeä. Esimerkiksi Psykologiliiton suosittelemat väliotsikot (vain liiton jäsenille) tekevät yhteenvedosta helpommin silmäiltävän.
Mahdollisimman hyvä psykologin tutkimus lapselle
Psykologin tutkimuksia toivotaan paljon. Usein tutkimuksia myös edellytetään ennen lisätuen tekemistä. Tutkimukset vievätkin suuren osan lasten ja nuorten kanssa työskentelevien psykologien työajasta.
Tutkimusjonojen purkamisessa voidaan käyttää myös ulkopuolisia palveluntuottajia. Tällöin esimerkiksi Punoksen kaltaisen psykologivälityksen kautta työskentelevä ammatinharjoittaja voi tehdä pelkkiä tutkimuksia ilman muuta yhteisöllistä työtä.
Ihannetilanteessa psykologi pääsee itse vaikuttamaan siihen, mitä tutkimuksia tehdään ja millä perustein. Muissakin tilanteissa psykologin on mahdollista pohtia, kuinka oma työpanos vastaa parhaiten lapsen ja tutkimuksen tilaajien tarpeisiin.
Kirjoittaja Arimo Kerkelä on Punoksen aluevastaava ja psykologi, joka on työskennellyt lasten ja nuorten psykologina opiskeluhuollossa ja kuntoutuksessa. Punos on valtakunnallinen psykologiyrittäjien yhteisö, joka tarjoaa yhteistyöpsykologeilleen tukea ja resursseja tutkimusten tekemiseen.
Comments