Soteri on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurekisteri, joka otettiin käyttöön vuonna 2024. Tässä oppaassa Punoksen psykologi Arimo Kerkelä käy läpi ammatinharjoittajien yleisimpiä Soteria koskevia kysymyksiä.
Soteri-rekisteri koskettaa käytännössä kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjiä ja yrityksiä. Mutta mikä Soteri on, ja miten sitä käytetään? Tässä oppaassa käyn läpi Soterin käyttöä ammatinharjoittajien näkökulmasta. Opas on suunnattu erityisesti psykologeille, mutta siitä voivat hyötyä myös muut.
Oppaan alkuosassa käyn läpi perusasioita Soterista. Tämän jälkeen käsittelen sitä, milloin ja miten Soteria ja sen lomakkeita käytetään. Loppuun olen koonnut tietoa Soteriin liittyvistä kuluista sekä yleisimmistä pulmatilantesita.
Tämä opas on jatkoa aiemmalle ammatinharjoittajien oppaallemme. Opas pyrkii olemaan tarkka, ja sitä kirjoittaessa olen kysynyt tarkennuksia Valviran lakimieheltä. Oppaassa voi silti olla virheitä – epäselvissä tilanteissa kannattaa siis varmistaa tiedot AVIlta tai Valviralta.
Oppaan tiedot on päivitetty syyskuussa 2024. Juuri ennen oppaan julkaisua sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti valmistelevansa väliaikaista lakimuutosta, joka vaikuttaisi hakemusten käsittelyyn ja töiden aloittamiseen. Laista kerrotaan oppaassa, mutta sen aikataulu ja käytännön yksityiskohdat eivät ole vielä kirjoitushetkellä tiedossa.
1. Yleistiedot Soterista
Soteri-rekisteri on valtava kokonaisuus, jota voi olla vaikea hahmottaa. Ensimmäisessä osiossa käymme tiiviisti läpi perustietoja Soterista ja siihen liittyvästä valvontalain uudistuksesta.
Mikä on Soteri-rekisteri?
Soteri on sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluntuottajarekisteri, joka otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa. Rekisterin käyttäjät voi jakaa karkeasti kolmeen osaan: tietojen täyttäjiin, niiden valvojiin ja tietojen katsojiin.
Ensinnäkin yrittäjät ja yritykset sekä muut palveluntuottajat ilmoittavat Soterissa yrityksensä ajankohtaisesta toiminnasta ja sen muutoksista. Töitä ei yleensä voi aloittaa, ennen kuin tiedot Soterissa on oikein ja hyväksytty. Toisena joukkona Soteria valvovat viranomaiset ylläpitävät Soteri-rekisteriä sekä käsittelevät palveluntuottajien hakemuksia.
Kolmantena ryhmänä Soteri-rekisteriä tulevat käyttämään useat tahot, jotka tarvitsevat tietoa eri palveluntuottajista. Tietoja voivat kerätä esimerkiksi eri viranomaiset ja yksityishenkilöt. Tätä julkista tietopalvelua ei kuitenkaan ole vielä otettu käyttöön tätä opasta kirjoittaessa, vaan sen on tarkoitus valmistua myöhemmin.
Kuka Soteria ylläpitää?
Soteria ylläpitävät aluehallintavirastot (AVI) sekä sosiaali- ja terveysalan hallintoviranomainen eli Valvira. Jos palveluntuottajalla on toimintaa vain yhden aluehallintoviraston alueella, hänen asiansa käsittelee paikallinen AVI. Jos toimintaa on laajemmalla alueella, sen käsittelee Valvira.
Aluehallintovirastoja on Suomessa seitsemän, ja niiden rajat mukailevat vuonna 2009 lakkautettua läänijakoa. Erona läänijakoon entinen Länsi-Suomen lääni on jaettu kahtia Lounais-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen virastojen kesken.
Soterin ylläpidon on tarkoitus siirtyä myöhemmin uudelle lupa- ja valvontavirastolle, joka aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa. Uusi keskitetty virasto ottaa haltuunsa suurimman osan Valviran ja aluehallintovirastojen tehtävistä.
Kenen tulee käyttää Soteria?
Soteria käyttävät yksityiset sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajat, itsenäiset terveydenhuollon ammatinharjoittajat sekä yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia ovat esimerkiksi asiakastyötä tekevät psykologit, psykoterapeutit ja fysioterapeutit. Kaikkia palveluntuottajia yksittäisistä ammatinharjoittajista suuriin terveysalan yrityksiin koskevat samanlaiset velvoitteet.
Tarkoituksena on, että myöhemmin myös hyvinvointialueet liittyvät Soteri-rekisteriin. Alkujaan julkisten palvelujen oli tarkoitus liittyä rekisteriin vuonna 2026, mutta elokuussa 2024 sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti, että liittymistä ollaan siirtämässä vuoteen 2027.
Soteri-rekisterissä kaikkia rekisterissä olevia tahoja kutsutaan yleisesti palveluntuottajiksi. Myös tässä oppaassa käytetään samaa termiä.
Aiempaa sote-palveluntuotantoa voi jatkaa entisellään, jos sen on aloittanut ennen Soterin käyttöönottoa. Tällöin Soterin käyttö tulee kuitenkin ajankohtaiseksi, kun omaan toimintaan tulee muutoksia tai viimeistään maaliskuun 2025 lopussa, kun kaikkien palveluntuottajien on tarkistettava tietonsa. Tietojen vuosittainen tarkistaminen on uusi velvollisuus, joka on korvannut aiemmin yrittäjien tekemän toimintakertomuksen.
Soteri-rekisteriin ei tarvitse liittyä, jos on tehnyt esimerkiksi pelkkiä koulutuksia tai rekrytointeja yrittäjänä. Kaikkien sote-alan töitä yrittäjänä tehneiden on kuitenkin päivitettävä tietonsa ja esimerkiksi tehtävä omavalvontasuunnitelma, vaikka palveluntuotanto ei olisi enää aktiivista. Jos oma toiminta on loppunut ja palveluntuottaja haluaa poistua rekisteristä, tulee tästä tehdä ilmoitus.
Miksi Soteri on olemassa, ja mihin sitä käytetään?
Soterin käyttöönottoon on liittynyt erinäisiä hankaluuksia. Hakemusten käsittelyajat ovat alkuun pitkittyneet, ja rekisterin käyttö on herättänyt yrittäjissä paljon kysymyksiä. Esimerkiksi aiempaan Valveri-rekisteriin tottunut toiminimiyrittäjä voi kokea, että oma yrittäjyys oli ennen paljon helpompaa.
Miksi Soteri on siis otettu käyttöön?
Soteri-rekisteri ei ole muutosten syy, vaan seuraus. Vuoden 2024 alussa astui voimaan uusia sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia lakeja, joista keskeisin on laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Uusilla käytännöillä pyritään varmistamaan sote-palvelujen laatu ja turvallisuus. Uudet linjaukset vaativat aiempaa laajempia tietoja, joiden keräämistä ja käsittelyä varten Soteri on luotu.
Soteria käytetään siis sosiaali- ja terveyspalvelujen keskitettyyn valvontaan. Sote-alan yrittäjän on käytettävä Soteria yleensä silloin, kun tämä ilmoittaa toimintansa muutoksista ja hakee niihin lupaa.
Mikä on muuttunut Soterin myötä?
Soteri-rekisteri ja uusi sote-valvontalaki tuo useita muutoksia palveluntuottajien toimintaan. Soteri kysyy enemmän tietoja kuin aiemmat järjestelmät, ja jokaisella toimijalla täytyy esimerkiksi olla oma omavalvontasuunnitelma.
Tietojen rakenne myös poikkeaa aiemmasta, kun aiemmat toimintayksiköt on jaettu edelleen palveluyksiköihin ja -pisteisiin. Palveluyksikkö tarkoittaa hallinnollista ja toiminnallista kokonaisuutta, jossa palveluja tuotetaan, ja yksittäisillä ammatinharjoittajilla on yleensä vain yksi palveluyksikkö. Palvelupisteet – joita voi olla useampia – tarkoittavat puolestaan niitä paikkoja, joissa palveluja tuotetaan. Sekä palveluyksiköiden että palvelupisteiden rekisteröinti on maksullista, ja käsittelymaksut poikkeavat aiemmista.
Selkeimpiä Soterin tuomia muutoksia ovat uusi käsittelyprosessi ja uudet käsittelymaksut. Uuden työn voi aloittaa vasta sitten, kun siihen liittyvät ilmoitukset on käsitelty Soterissa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tämän prosessin tulisi viedä muutaman viikon ajan, mutta vielä syyskuussa 2024 käsittelyajat ovat venyneet muutaman kuukauden pituisiksi.
Soterin tuomia muutoksia käsitellään tarkemmin seuraavissa osioissa.
2. Soterin käyttö
Aika siirtyä teoriasta käytäntöön. Tässä osiossa käydään läpi tapoja, joilla ammatinharjoittajan tulee yleensä käyttää Soteria.
Miten kirjaudun Soteriin?
Soteriin löytyy linkit sekä aluehallintoviraston että Valviran sivuilta. Pääset kirjautumaan Soteriin suoraan tästä linkistä. Soterissa on käytössä Suomi-tunnistus, johon voi kirjautua Mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Kirjautumisen jälkeen valitaan edustettava yritys, kuten oma toiminimi.
Tämän jälkeen pääset sähköisen asioinnin yleisnäkymään, jossa näkyvät yrityksesi rekisteröinnit ja luvat sekä käsittelyssä olevat asiat.
Miten teen Soterissa uuden hakemuksen?
Soterin uusia hakemuksia ja muutoksia tehdään Rekisteröinnit ja luvat -osion painikkeesta ”Näytä rekisteritietoja tai tee muutoksia”. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia kuten psykologeja koskevat muutokset löytyvät Sosiaali- ja terveyspalvelut -otsikon alta.
Painikkeet palveluyksiköiden ja palveluyksiköiden lisäämiselle sekä vastuuhenkilön vaihtamiselle aukaisevat saman lomakepohjan eri kohdista. Luultavasti myös painike rekisteröinnin muutoksille johtaa samaan pohjaan, mutta kirjoitushetkellä tämä painike ei toiminut allekirjoittaneella. Lomakkeen osiosta toiseen voi liikkua välilehtiä klikkaamalla:
Yksi Soterin ammatinharjoittajille keskeisimmistä osioista on hieman piilossa. Kun viimeisessä Palveluyksiköt-välilehdessä valitsee valmiin palveluyksikön tai painaa ”Lisää uusi palveluyksikkö”, aukeaa uusi valikko, jossa täytetään tietoja palveluyksiköistä ja -pisteistä sekä näihin liittyviä suunnitelmia.
Toimintasuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma – Mitä suunnitelmia ja tietoja tarvitsen Soterin hakemuksia varten?
Jokaisella palveluyksiköllä tulee olla Soterissa toimintasuunnitelma sekä omavalvontasuunnitelma. Toimintasuunnitelma on pakollinen liite, joka lähetetään hakemuksen yläosan kohdasta ”Hakemuksen lisätiedot”. Omavalvontasuunnitelmaa ei lähetetä viranomaisille, vaan siitä riittää tieto, milloin suunnitelma on tehty. Lisäksi lääkehoitoa tarjoavilta palveluyksiköiltä ja -pisteiltä edellytetään lääkehoitosuunnitelmia.
Toimintasuunnitelma on tuotetuista palveluista. Vapaamuotoinen toimintasuunnitelma vastaa seuraaviin kysymyksiin:
Mitä sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja tarjotaan?
Kelle palvelua tuotetaan?
Kuka palveluja tarjoaa?
Millaisissa tiloissa ja millaisilla välineillä palveluja tuotetaan
Omavalvontasuunnitelma on puolestaan vapaamuotoinen kuvaus siitä, kuinka palveluntuottaja huolehtii työnsä laadusta ja turvallisuudesta. Omavalvontasuunnitelmaa käsitellään tarkemmin oppaan seuraavassa osiossa.
Jokaisella palvelupisteellä tulisi olla omat poistumisturvallisuusselvitys, valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma kriisitilanteisiin, pelastussuunnitelma sekä tietoturvasuunnitelma. Esimerkiksi kouluilla ja terveydenhuollon tiloissa pitäisi olla valmiiksi olemassa. Tällöin riittää, kun palveluntuottaja selvittää ja merkitsee lomakkeeseen, milloin suunnitelmat ja selvitykset on tehty.
Soteri tallentaa keskeneräisen hakemuksen automaattisesti luonnoksena, joka löytyy myöhemmin sähköisen asioinnin etusivun kohdasta Omat asiat.
Soterin hakemuksessa huomioitavaa
Soterin rekisteritietojen muutokset tehdään lomakkeella, jonka käyttö ei ole aina intuitiivista. Tässä muutamia syyskuussa 2024 näkyneitä yksityiskohtia, jotka on hyvä tiedostaa hakemusta täyttäessä:
Palveluyksikön ja palvelupisteessä tuotettavien palvelujen lomakkeet kysyvät vastuuhenkilön työkokemusta. Tämän kohdan maksimipituus on kuitenkin vain 200 merkkiä, joten kuvauksen täytyy olla hyvin tiivis.
Lomake voi vaatia vastausta myös kohtiin, jotka eivät koske kaikkia ammatinharjoittajia. Esimerkiksi lääkehoitosuunnitelman päivämäärä vaaditaan kaikilta palvelupisteiltä. Tällöin kohtaan voinee merkitä lomakkeentekopäivän, ja Lisätietoja-kohdassa voi täydentää, ettei palvelupisteellä ole tarvetta kyseiselle suunnitelmalle tai palvelulle.
Lähetä viranomaiskäsittelyyn -painike lähettää hakemuksen ilman erillistä esikatselua tai hyväksyntää. Painikkeen jälkeen ponnahdusikkuna pyytää vielä vahvistamaan päätöksen, mutta vahvistamisen jälkeen hakemusta ei voi enää muokata tai perua Soterissa.
Omavalvontasuunnitelma – millainen suunnitelma vaaditaan?
Soterin lomakkeista erityisesti omavalvontasuunnitelma herättää kysymyksiä ammatinharjoittajissa. Omavalvontasuunnitelma on palveluyksikkökohtainen suunnitelma, jossa palveluntuottaja kuvaa keinojaan huolehtia palvelunsa laadusta ja turvallisuudesta.
Keväästä 2024 alkaen omavalvontasuunnitelma on vaadittu kaikilta palveluntuottajilta – siis myös niiltä, jotka ovat rekisterissä, vaikka heillä ei olisi tällä hetkellä asiakkaita. Lisäksi valvontalaki edellyttää, että omavalvontasuunnitelma on julkaistava ”julkisessa tietoverkossa tai muulla sen julkisuutta edistävällä tavalla”.
Kysyin Valviran lakimieheltä tarkennusta ja esimerkkejä omavalvontasuunnitelman julkaisusta. Yksittäisen yrittäjän ei tarvitse perustaa omavalvontasuunnitelmaa varten erillisiä nettisivuja, vaan julkaisu voi tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, että omavalvontasuunnitelman olemassaolosta tiedotetaan palveluyksikön asiakkaille. Ostopalveluissa omavalvontasuunnitelman julkaisutavoista ja -kanavista voi keskustella esimerkiksi palvelun tilaajan ja välittäjän kanssa.
Toiminta- ja omavalvontasuunnitelmia tehdessä on hyvä muistaa, että suunnitelmia edellytetään niin suuryrityksiltä kuin yksittäisiltä ammatinharjoittajiltakin. Yksittäisen ammatinharjoittajan suunnitelmat voivat olla selvästi pelkistetympiä kuin suurten sote-konsernien vastaavat. Suunnitelman laajuus riippuu esimerkiksi siitä, kuinka suuria riskejä annettavaan palveluun kuuluu.
Viranomaiset toivovat omavalvontasuunnitelman olevan aito arjen työkalu, joka kertoo esimerkiksi sen, miten palveluntuottaja toimii työhön liittyvän riskin – esimerkiksi asiakastietojen vuotamisen – toteutuessa. Suunnitelmaa on myös seurattava, ja seurannasta on tehtävä selvitys, jonka tulokset on julkaistava vähintään neljän kuukauden välein.
Tarkempia omavalvontasuunnitelmaa koskevia ohjeita löytyy Valviran sivuilta.
Onko omavalvontasuunnitelmalle olemassa valmista pohjaa?
Omavalvontasuunnitelmalle ei ole olemassa virallista pohjaa, mutta joitakin malleja on silti saatavilla.
Kirjoitushetkellä Valvira on ilmaissut sivuillaan, että "Valvira ei laadi omavalvontasuunnitelman mallipohjaa". Valvira kuitenkin julkaisi aiemmin yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelman lomakepohjan. Pohjaa ei enää löydy Valviran sivuilta, mutta sen voi ladata Psykologiliiton sivuilta (vain jäsenille) tai pyytää sähköpostilla tämän oppaan kirjoittajalta (katso yhteystiedot täältä).
Lisäksi Valvira on ilmoittanut, että se julkaisee suunnitelman mallin arviolta lokakuussa 2024. Tämä malli ei kuitenkaan tule olemaan täytettävä lomake, vaan yleisluontoisempi esimerkki.
Soterin maksut – paljonko hakemukset maksavat?
Tällä hetkellä Soterin kulut riippuvat siitä, kuinka laajalla alueella toimintaa on. Mikäli toimintaa on vain yhden aluehallintoviraston alueella, on käytössä AVIn hinnasto. Muussa tapauksessa hakemuksen käsittelee Valvira, jonka käsittelymaksut ovat pääasiassa suuremmat kuin AVIlla.
Alla on muutamia esimerkkejä Soteri-rekisterin yleisimmistä maksuista syksyllä 2024. Hinnat koskevat sähköistä asiointia, joka on huomattavasti paperilomakkeiden käyttöä halvempaa.
Palveluntuottajan rekisteröinti ammatinharjoittajille: 360 €
Palveluntuottajan rekisteröinti 1-3 hengen osakeyhtiöille: 740 € (AVI) tai 750 € (Valvira)
Uuden terveyspalvelujen palveluyksikön ja yhden palvelupisteen rekisteröinti 650 € (AVI) tai 950 € (Valvira). Valviran hakemus mahdollistaa viiden palvelupisteen rekisteröinnin samalla maksulla.
Palvelupisteen lisääminen myöhemmin: 220 €/kpl
Palvelupisteen poistaminen: 110 €
Soterin käsittelymaksut muuttuivat heinäkuussa 2024. Jatkossa käsittelymaksut muuttunevat, kun lupaviranomaiset yhdistyvät alkuvuonna 2026, ja uudelleen hyvinvointialueiden liittyessä järjestelmään vuonna 2027.
Nämä hinnat on koottu AVIn ja Valviran sivujen pohjalta, mutta tiedoissa voi olla epätarkkuuksia. Viimeisimmät tiedot käsittelymaksuista kannattaa tarkastaa AVIn ja Valviran sivuilta.
3. Soteri-rekisteri UKK – Yleiset pulmatilanteet
Oppaan viimeisessä osiossa käymme läpi erityistilanteita, jotka koskevat monia sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajia.
Voiko toiminnan aloittaa sillä aikaa, kun hakemus on käsittelyssä?
Uuden valvontalain mukaan ammatinharjoittaja ei voi enää harjoittaa toimintaansa, ennen kuin siihen liittyvät rekisteröinnit on käsitelty. Esimerkiksi toiminta tietyllä hyvinvointialueella vaatii, että sen toimintakunnat on liitetty palveluyksikköön. Käsittelyajat ovat venyneet esimerkiksi Etelä-Suomessa jopa puolen vuoden mittaisiksi, ja tilanne on ollut hyvin hankala monille yrittäjille. Myös mediassa on uutisoitu aiheesta.
Kesällä 2024 kaikki Suomen aluehallintovirastot alkoivat purkaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ruuhkia. Poikkeusjärjestelyjä on tarkoitus jatkaa korkeintaan vuoden 2024 loppuun. Tilanne hidastaa muiden alueiden hakemusten käsittelyä.
Hakemustilanne on erityisen hankala esimerkiksi psykologeille, jotka ovat voineet tehdä tutkimuspaketteja tai säännöllistä työtä lyhyelläkin varoitusajalla. Tämän takia esimerkiksi Punos Psykologit on kokeillut käytäntöä, jossa yhteistyöpsykologeja palkataan työsuhteeseen siksi aikaa, kun hakemusten käsittely on kesken. Tällöin töiden vastaanottaminen ei jää kiinni Soterin jonoista.
Elokuun 2024 lopulla sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti valmistelevansa lakimuutosta, joka mahdollistaisi palveluntuotannon jo hakemuksen käsittelyvaiheessa. Lakimuutos olisi toistaiseksi väliaikainen ja jatkuisi alustavasti vuoden 2025 loppuun. Kirjoitushetkellä muutoksesta ja sen aikatauluista ei kuitenkaan ole vielä olemassa tarkempaa tietoa.
Voiko omaksi toiminta-alueeksi ilmoittaa suoraan koko Suomen?
Koska Soteri-hakemusten käsittely ottaa oman aikansa, moni ammatinharjoittaja pohtii, voiko palveluyksikköihin lisätä ennakkoon useampia toimintakuntia. Tämän osalta tilanne on monimutkainen.
Konsultoimani Valviran lakimiehen mukaan toimintakuntia tulisi hakea tosiallisen tai perusteellisesti suunnitteilla olevan toiminnan mukaan. Jos palveluntuottajalla ei ole aikomusta tuottaa palvelua tietyllä alueella, ei aluetta tulisi hakea ”varmuuden vuoksi”. Jos tietyllä alueella on kuitenkin tarkoitus tuottaa palveluja myöhemmin, voi tilannetta ennakoida jo aiemmissa rekisteröinneissä.
Olen kuullut tilanteista, joissa keikkaluontoista työtä tekevä psykologi on viranomaisten kanssa keskusteltuaan voinut hakuea toiminta-alueekseen kaikkia Suomen paikkakuntia. Tällöin psykologi on selventänyt toimintasuunnitelmassa, että kyseessä on satunnainen työ, jonka sijaintia ei voi määrittää ennalta.
(Kaikkien yli 300 toimintakunnan valitseminen ei onnistu yhdestä painikkeesta, vaan ne täytyy kaikki valita luettelosta erikseen. Nopeimmin tästä selviää, kun hiirellä klikkailun sijaan painaa vuorotellen Tab-näppäintä ja välilyöntiä. Tabulaattori siirtyy toimintakunnan ruudusta toiseen, ja välilyönti ruksittaa valitun kunnan.)
Tällaisesta käytännöstä ei kuitenkaan ole olemassa virallista linjausta, enkä voi varmuudella sanoa millaisia hakemuksia viranomaiset hyväksyvät. Epäselvissä tilanteissa suosittelen olemaan yhteydessä aluehallintaviraston tai Valviran asiakaspalveluun.
Mistä saan lisää apua Soterin käytöön?
Valviran ja AVIn asiakaspalvelut antavat hyvin tukea Soterin hakemuksiin liittyvissä asioissa. Suosittelen etenkin soittamista, mutta asiointi onnistuu myös sähköpostilla. AVIn sivuille on koottu valmiiksi vastauksia yleisimpiin Soteria koskeviin kysymyksiin, ja myös Psykologiliitolla on jäsenilleen kattava opas Soteri-rekisteröintiin.
Jos olet psykologi ja kaipaat tukea Soterin käyttöön ja ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa, voit myös olla yhteydessä tämän jutun kirjoittajaan (yhteystiedot täällä). Punoksella tuemme yhteistyöpsykologejamme laajemminkin yrittäjyyteen liittyvissä asioissa.
Yhteenveto: Soteri-opas ammatinharjoittajille
Soteri on siis sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurekisteri, joka otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa. Soteri-rekisteri on luotu keskitettyä sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa varten, ja se korvasi muun muassa aiemman Valveri-rekisterin. Rekisteriä ylläpitävät aluehallintovirastot (AVI) ja Valvira. Tässä oppaassa on käsitelty Soterin käyttöä sekä yleisimpiä rekisteriin liittyviä ongelmatilanteita.
Yksityisten palveluntuottajien, kuten psykologien, on ilmoitettava toimintansa Soterissa ennen työn aloittamista. Jokaisella palveluyksiköllä on oltava toimintasuunnitelma sekä omavalvontasuunnitelma, jotka lisätään hakemuksen yhteydessä. Soterin hakemusten käsittely on yleensä maksullista, ja kustannukset riippuvat toiminnan laajuudesta.
Tätä opasta lukiessa on hyvä pitää mielessä, että opas on julkaistu syyskuussa 2024, ja sen tiedot voivat vanheta ajan myötä. Vain päiviä ennen tämän oppaan julkaisua sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti valmistelevansa väliaikaisia muutoksia rekisteröinteihin, ja tiedossa on myös muita suuria muutoksia lähitulevaisuudessa.
Tämä Soteri-opas on osa Punoksen laajempaa yrittäjäopasten sarjaa. Erityisesti psykologeille suunnatuissa oppaissa on käsitelty aiemmin muun muassa toiminimen perustamista ja jatkokoulutuksia:
Kirjoittaja Arimo Kerkelä on Punoksen aluevastaava ja psykologi, joka perusti toiminimen jo psykologiharjoittelunsa aikana. Punos Psykologit on koko Suomen laajuinen psykologien psykologiyrittäjien yhteisö, joka välittää psykologeja erityisesti hyvinvointialueille. Mikäli olet kiinnostunut Punoksen kanssa työskentelystä, voit olla meihin yhteydessä täällä.
Comments